Biopankeista arvokasta apua tutkijoille täsmähoitojen kehittämiseen

Biopankkitoiminta tarkoittaa ihmisistä otettujen näytteiden ja niihin liittyvän tiedon tallentamista tutkimuksen ja tuotekehityksen käyttöön. Biopankissa oleva näyte voi olla verta, plasmaa, leikkauksen yhteydessä poistettu kudospala, DNA:ta tai vaikka varpaankynsi.

Päivi Laiho

Näytteeseen liittyvä tieto puolestaan voi olla näytteenantajan pituus tai paino, seerumista määritetty kolesteroli tai esimerkiksi tieto altistumisesta jollekin ympäristömyrkylle.

Kukaan ei joudu biopankkiin vasten tahtoaan

Biopankkiin voidaan kerätä näytteitä henkilön suostumuksella myös sellaiseen tutkimukseen, jota ei keräyshetkellä ehkä osata vielä edes kuvitella. Lisäksi jo olemassa olevia diagnostisia tai vanhoja tutkimuskäyttöön kerättyjä näytekokoelmia voidaan siirtää biopankkiin.

Vanhojen aineistojen siirtosunnitelmista kerrotaan henkilökohtaisesti tai jos aineisto on vanha tai hyvin suuri, ilmoittelemalla biopankkisiirrosta sanomalehdissä.

Muun muassa sairaaloiden patologian näytearkistot on siirretty biopankkiin julkista tiedonantomenettelyä käyttäen, koska yhteyden ottaminen jokaiseen näytteenantajaan olisi ollut kohtuuttoman suuri työ.

Jokainen voi kieltää näytteensä siirron biopankkiin tai perua antamansa suostumuksen koska tahansa ilmoittamalla siitä biopankkiin. Kukaan ei siis joudu biopankkiin vasten tahtoaan. Jokaisella on myös oikeus saada tieto siitä, millaiseen tutkimukseen hänen näytteitään on käytetty.

Kaikki biopankkiin tallennetut näytteet ja tiedot koodataan, eikä tutkijalla ole mahdollisuutta yhdistää mitään näytettä tai tietoa yksittäiseen ihmiseen.

Suomessa on tällä hetkellä kymmenen biopankkia

Kuusi biopankkia toimii alueellisesti yliopistojen ja sairaanhoitopiirien yhteydessä. THL Biopankki, Hematologinen biopankki, Veripalvelun biopankki ja Terveystalon biopankki toimivat maanlaajuisesti.

Suomessa biopankkitoimintaa säätelee biopankkilaki ja biopankkien toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto eli Valvira.

Suomi onkin erinomainen toimintaympäristö biopankeille. Meillä on maanlaajuinen, kaikki kansalaiset kattava toimiva terveydenhuolto ja valtaosa ihmisistä suhtautuu myönteisesti tutkimukseen.

Lisäksi Suomessa on 60-luvulta asti kerätty kattavasti tietoa erilaisiin terveydenhuollon rekistereihin. Rekisteritietoa voivat käyttöluvan saaneet tutkijat yhdistää biopankkinäytteisiin.

Näytteistä apua täsmähoitojen kehityksessä

Yksi biopankkitoiminnan ydinajatuksista on se, että näytekokoelmia voidaan käyttää myös muuhun käyttötarkoitukseen kuin siihen, mihin näytteet on alun perin kerätty.

Jos näyte on kerätty esimerkiksi diabetestutkimuksen yhteydessä, voidaan se biopankista luovuttaa vaikka syöpätutkimukseen, jos se muilta osin siihen soveltuu.

Biopankkiaineistot ovat avainasemassa myös yksilöllistetyn lääketieteen kehityksessä. Valitettavan usein vielä nykyäänkin terveydenhuollossa löydetään sairaalle oikea lääkehoito vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Näin toimittaessa ihminen saattaa saada lääkettä, joka ei juuri hänen sairauteensa auta tai josta hänelle tulee huomattavat sivuvaikutukset.

Jokaiselle juuri sopivan hoidon löytyminen edellyttää sairauksiin johtavien erilaisten polkujen tunnistamista ja näiden tunnistaminen edellyttää huomattavan suurien näytemäärien käyttöä tutkimuksessa.

Yksittäisellä tutkijalla ei ole mahdollisuutta kerätä riittävän suuria aineistoja. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa on mahdollista, että yhden biopankinkaan materiaali ei riitä.

Suomalaisten biopankkien ja seitsemän lääkeyrityksen voimat yhdistävässä FinnGen-hankkeessa on tavoitteena kerätä 500 000 suomalaisen genomi- ja terveystiedot biopankeista. Geeni- ja terveystietoa analysoimalla pyritään ymmärtämään paremmin sairausmekanismeja ja kehittämään parempia hoitoja.

Tästä hyötyy tulevaisuudessa jokainen suomalainen.

Kuinka paljon borrelioosia oli 60-luvulla?

Toisinaan biopankkiaineiston avulla voidaan palata myös menneisyyteen ja saada arvokasta tietoa jostain tämän päivän ilmiöstä.

THL Biopankkiin on tallennettu 60-luvulla kerätty Autoklinikka-aineisto. Juuri käynnistyvässä tutkimuksessa aineistosta määritetään borrelioosin vasta-aineita, joiden esiintyvyyttä verrataan hiljattain kerättyihin näytteisiin.

Näin voidaan saada tietoa borrelioosin esiintyvyyden muutoksista Suomessa. Tällainen pitkittäistutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman biopankkiin tallennettuja näytekokoelmia.


Päivi Laiho

laboratoriopäällikkö, THL Biopankki

Lisätietoja

Suomen biopankit
Yksilöllistetty lääketiede