50-luvulla kysyttiin, montako mottia halkoja mies tekee päivässä – nyt tiedustellaan sähkötupakan käyttöä

Väestötutkimuksen "grand old man", tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä, on seurannut näköalapaikalta tutkimustiedon vaikutuksia politiikkaan ja palveluihin. Usko tutkimuksen merkitykseen ei ole mennyt, sillä suomalaiset ovat nyt terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ennen.

DATA_Blogi_Seppo_Koskinen_1200x675

Mitä on väestötutkimus?

Väestötutkimuksessa tutkitaan joko koko Suomen väestöä tai rajattua ryhmää, esimerkiksi peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaita tai tietyn kunnan asukkaita.

Ihan kaikkia emme kuitenkaan tutki. Koko väestöä koskevassa tutkimuksessa valitaan edustava otos, johon arvotaan osallistujat; vaikka joka 400. suomalainen aikuinen. Otos on tällöin 10 000 ja tuo määrä on riittävä, jotta saatu tieto on luotettavaa.

Kyselytutkimuksia tehdään haastatteluina ja paperi- tai verkkolomakkeilla. Terveystarkastustutkimuksissa osallistujille tehdään erilaisia mittauksia ja heiltä otetaan näytteitä.

Kuinka päädyit väestötutkijaksi?

Olin opiskellut lääketieteellisessä tiedekunnassa pari vuotta, kun opintouudistuksen vuoksi opiskelimme niin kovaa vauhtia, että otimme edellisen kurssin kiinni. Meille tuli puolen vuoden pakkoloma.

Pakkoloman aikana ryhdyin opiskelemaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologiaa ja muita aineita. Suuntauduin siellä väestötieteeseen ja tein kuolleisuutta koskevaa väestötutkimusta ja -seurantaa.

Tällä lääketieteen, sosiologian ja väestötieteen yhdistelmällä oli ihan luontevaa päätyä aikoinaan Kansanterveyslaitokselle tutkimaan. Sillä tiellä olen edelleen.

Mihin tietoa tarvitaan?

Teemme väestötutkimuksia palvelemaan hyvinvointipoliittista päätöksentekoa. Suunnittelijat ja päätöksentekijät tarvitsevat tuoretta tietoa siitä, millainen on suomalaisten terveyden tila ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

”Kävelyvaikeus” on yksi esimerkki aiheista, joita seurataan. Jos ihminen ei pysty kunnolla kävelemään, se kaventaa hänen elinpiiriään. Usein se johtaa muihin toimintakyvyn rajoituksiin ja elämän laadun heikkenemiseen. Voimme tehdä ennusteita ja vaihtoehtoisia laskelmia: Jos lihavuutta kyetään vähentämään kolmanneksella, kuinka paljon se heijastuisi kävelyvaikeuksia potevien lukumäärään tulevaisuudessa.

Tämän tyyppistä tietoa väestön hyvinvoinnista vastaavat suunnittelijat ja päätöksentekijät tarvitsevat osatakseen kohdentaa voimavarat mahdollisimman viisaasti. Tutkimustulosten perusteella voi myös arvioida sitä, miten tähän mennessä toteutettu politiikka ja palvelut ovat tuottaneet tuloksia.

Yllätyksiä tuloksissa?

Harvoin tulee suuria yllätyksiä, lähinnä silloin, kun kerätään jotakin tietoa ensimmäistä kertaa.

Aikuisväestön terveystarkastustutkimus tehtiin vuonna 2000 ja toistettiin 2011. Osoittautui, että suomalaisten terveys ja toimintakyky etenkin eläkeikäisessä väestössä oli hurjasti kohentunut. Enemmän kuin osattiin toivoa tai pitää todennäköisenä.

Tämä oli todella myönteinen yllätys ja vahvisti uskoa siihen, että hyvinvointivaltion järjestelmillä kyetään ylläpitämään ja turvaamaan ihmisille heidän tarvitsemaansa palvelu ja tuki.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen perusteella näyttää nyt siltä, että tuo 2000-luvun alun myönteinen kehitys on tyrehtynyt. Ja tämähän herättää kysymyksiä.

Miten tutkimuskohteet muuttuvat?

Maailma muuttuu ja sen pitää heijastua sisällöissä ja tutkimustavoissa.

Terveystutkimuksessa 1950-luvulla mitattiin miesväestön fyysistä toimintakykyä. Tätä koskeva kysymys oli ”kuinka monta mottia halkoja pystyy tekemään päivässä”. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tuo on ollut hyvinkin pätevä kysymys.

Sen sijaan esimerkiksi sähkötupakan käytön selvitys on tullut vasta nyt ajankohtaiseksi.

Kuinka tutkimukset koskettavat yksittäistä kansalaista?

Jos kansalainen on antanut tietojaan tutkimukseen, annamme palautetta tuloksista. Kerromme, mitä merkitystä on vaikka korkealla kolesterolilla ja mitä sen korjaamiseksi juuri kyseinen henkilö voi itse tehdä.

Keskimäärin neuvonta on hyvinkin osuvaa ja ohjeet yleisesti ottaen toimivia, mutta takuuta ohjeiden toimivuudesta ei voida antaa. Aina joukossa on poikkeuksia. Yksittäisen ihmisen elämän kulkuun vaikuttavat monet asiat – osa on aina sattumaa – että tippuuko kukkaruukku juuri sinun päähäsi.

Väestötutkimukset ovat yksi tapa kerätä tietoa. Monista asioista saadaan tietoa myös rekistereistä. Eri tavoin kerättyä tietoa myös vertaillaan ja yhdistetään. Tämän perusteella tiedämme, että meistä monella on taipumus ilmoittaa pituus keskimäärin hiukan isommaksi, pyöristää paino alaspäin ja kertoa juovansa alkoholia vähemmän kuin sitä ostaa.

Mikä on tärkeää työssäsi?

Vahva, perusteltu uskomus siihen, että osana tutkimusryhmää vien eteenpäin sellaisia asioita, joita yleisesti pidän tärkeänä. Että ihmiset saisivat elää pitkän ja hyvän elämän.

Tutkimuksella saadaan vaikuttavaa tietoa. Tavoitteena on, että raskas sairauksien ja toimintarajoitteiden sävyttämä jakso elämässä jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Onneksi Suomessa se on näin. Aikaisempaan verrattuna suomalaiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä.

 

 

Lisätietoa: Tutkimusprofessori Seppo Koskinen